sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

VKL Tallinnassa, osa 1

Tallinnasta kotiuduttu!

Me vietettiin avokin kanssa koko viikonloppu tuolla lahden toisella puolella, ja voin sanoa ettei mulla ole pitkään aikaan ollut yhtä ihanaa viikonloppua! Matkan pointtina oli vaan nauttia toisistamme, hyvästä ruuasta ja vanhasta kaupungista, samalla rentoutuen hotellilla, allasosastolla ja hieronnassa. Kaikissa onnistuttiin. Pian koittava miltei 6 viikon erokaan ei ahdista enää niin hirveästi tän reissun jälkeen.

Me yövyttiin Tallink spa & conference hotellissa joka oli paikkana just passeli! Hotellihuoneessa mua odotti (sniif ♥)  skumppapullo, hedelmälautanen ja ruusunterälehdet vuoteella & lattialla. Meinas melkeen tulla tippalinssiin pahemman kerran.


Maissa me vietettiin yksi kokonainen päivä, ja 2 puolikasta. Puolikkita siksi, että perjantaina oltiin vasta joskus 6 jälkeen Tallinnassa ja sunnuntaina laiva lähti siinä klo 13 maissa. Maihin saavuttuamme suunnistettiin suoraan hotellille ja hetki huilittiin ennenkuin vatsat alko valittamaan nälkää. Lähdettiin siitä sitten kohti vanhaa kaupunkia, ja kierreltiin ja kaarreltiin tosi pitkään ennenkuin löydettiin kumpaakin miellyttävän näköinen safkapaikka. Paikka oli torin vieressä sijaitseva pikkurafla, jossa oltiin selkeästi erikoistuttu viineihin ja leivonnaisiin. Menu oli pieni, ja ikävikseni täytyy myöntää ettei ainakaan mua vakuuttanut tarjoiltu "american burger". Vai maistuisko teille kovaksi kuivuneet leivänpalat "sämpylöinä"? Aivan, ei maistunut mullekkaan. Muuten paikka oli ihan kiva, symppiksine sisutuselementteineen kaikkineen.


Jossain välissä iltaa vilkasin kelloa ja olin ihan järkyttynyt siitä, että se näytti 23:30! Siis miltei keskiyö, ja ruoka vasta tuli pöytään. Mutusteltiin se mitä mutusteliin ja lähettiin hissukseen käppäilemään takaisin hotlalle, jossa oltiin joskus puoli yhdeltä. Suoraan sänkyyn ja nukkumaan, aamupalalle herätys klo 08:40. Unta ei kauaa tarvinnut odotella, ja allekirjoittanutkin nukkui niin sikeesti ettei minkäänlaisia unia näkynyt.

Riikka

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Halloumi salad

Muutama juttu vielä meidän Turkki-illasta! Turkissa on tapana saada iso salaattikulho pöytään varsinaisen ruuan lisäksi (siis niissä paikallisissa paikoissa, ei suomipaikoissa..) ja sen "salaatinkastikkeena" käytetään perinteisesti sitruunaa tai granaattiomenasta tehtyä siirappimaista kastiketta.

Koska meitä syöjiä oli varsinaisesti vain kaksi, päädyin ostamaan valmiin salaattisekoituspussin, ja Pirkan Provenee niminen pussi toimi oikein hyvin. Päälle paistoin vielä Turkista tuliaiseksi saatua tuoretta halloumi juustoa, joka muuten maistuu "pikkasen" paremmalta kun suomen kaupasta saatavat. Salaatin päälle lorautettiin vielä granaattiomppujuttua ja vähän sitruunaa.

Tuloksena oli raikas, hyvänmakuinen ja kivan näkönen kevyt salaatti.
Helppo tehdä ja syötävää oli just sopivasti.


Riikka

maanantai 23. maaliskuuta 2015

"No kun ei vaa huvita.."

Mä oon jo pitkään, ainakin viimeset puoli vuotta miettinyt itekseni ja vähemmän itekseni suomalaisten alkoholikulttuuria. Maailmalla yleisesti kun sanot olevas suomesta, ensimmäinen reaktio on yleensä "uu party party" ja kysytään mitä haluut juoda. Näin ainakin mun kohdalla, en voi puhua muiden puolesta. Varmasti kokemuksia löytyy sieltä toiseltakin puolelta.

Kuitenkin nyt, kun itse on selkeästi ja tietoisesti tarkoituksella vähentänyt juomistaan, huomaa paremmin sen miten outoa se valtaosan mielestä on. Usein saa kuulla olevansa tylsä ja ilonpilaaja, seuraavaksi kysytään "ootko raskaana" tai "mikä sua vaivaa" ja lopuksi alkaa se mankuminen et "ota nyt, yks vaan, älä oo tollane". No, mä oon todennut että sillon kun koen haluavani pitää hauskaa, pystyn siihen selvinpäinkin. Enkä ole vielä muiden iloa huomannut pilaavani sillä, että mulle maistuu Cola ilman kossua. Tai jos olen pilannut niin kurja juttu, mutta ei se saa mua tuntemaan huonoa omatuntoa. En myöskään ole raskaana, eikä mua edes vaivaa mikään konkreettinen syy miksi en joisi. Mua ei myöskään saa juomaan edes sitä yhtä, ellei sitten oikeasti tule sellanen fiilis, että haluisin.

Oonhan mäkin ryypänny ja rellestäny, nuorempana paljonkin mutta ei niistä huurusista illoista ja epäselvistä aamuista oo jääny käteen mitään sellaista, mikä olisi ihan pakko kokea uudestaan joka kuukausi/ viikonloppu. Älkää käsittäkö väärin, mulla on paljon hyviä muistoja juhlista ja illoista, jotka on vietetty ulkona humalassa kaverien kanssa. Muistoja, joita mä vielä tänäkin päivänä muistelen lämmöllä. Parhainta muistoa mä muistelen kylläkin surulla, koska muiston toinen osapuoli ei ole enää täällä, ja osasyy on tuo samainen alkoholi. Asia, mikä aiheuttaa niin hyviä, mutta samalla niin kipeitä muistoja, ettei niitä muistella ilman kyyneliä.

Miksi mä halusin tämän jutun vihdoin kirjoittaa loppuun? Tällä hetkellä käytävä keskustelu oman ryhmän kanssa valmistujaisista ja siitä, kuka on ja kuka ei menossa juhlimaan antoi ajattelemisen aihetta. Mä olen ilonen, että ihmiset menee ja pitää hauskaa, koska ei se multa ole pois. Ikävää musta on se, että ne jotka ei koe tarvetta halua lähteä ulos juhlimaan, joutuvat selittelemään ja perustelemaan juomattomuuttaan. Ainakin mulle tulee vaivaantunut ja hieman nolostunutkin fiilis, kun joudun jälleen jonkun kanssa käymään keskustelun siitä, miksi en halua juoda. Varsinkin, kun kyse ei ole mistään totaalikieltäytymisestä, kyllä mä alkoholia käytän. En vain halua käyttää sitä niin, että seuraavana aamuna päässä jyskyttää ja on paha olo. En halua koko seuraavaa päivää käyttää siihen, että nukun väsymystä ja pahaa oloa pois.

Se on mun (ja monen muun "epänormaalin" suomalaisen) valinta, ja mä oon siihen tyytyväinen.

Riikka
ps! kirjoitusta ei ole osoitettu/kohdistettu kenellekkään, 
vaan sain nyt kirjoitetua loppuun postauksen, mikä on keikkunut luonnoksissa otsikolla jo jonkun hetken.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Potates salat

Siirrytään seuraavaan ohjeeseen eiliseltä, eli turkkilaiseen perunasalaattiin. Perunasalaatti eroaa meidän versiosta sen verran, ettei siihen sotketa majoneesia tai muuta vastaavaa. Tässä on vain perunat, jotka maustetaan ja tarjotaan kauniisti. Yleensä tätä saadaan alkupalojen yhteydessä, ja ainakin allekirjoittaneelle se maistuu vallan mainiosti. Tekeminen on simppeliä, eikä loppujen lopuksi vie paljoa aikaa.


Tarvitset
Perunoita sen verran kun ajattelit tehdä
Ruohosipulia nipusta mausteeksi
Pul Biberiä 1-2 rkl maun oman mukaan
Sitruunaa puolikkaan sitruunan mehu
Suolaa maun mukaan

Aloita kuutioimalla perunat, huuhtomalla niistä tärkkelys pois ja keitä ne
Kun perunanpalat ovat kypsät, huuhtele niitä uudelleen kylmällä vedellä ja anna jäähtyä
Kun potut ovat jäähtyneet, mausta ne suolalla ja sitruunalla
Asettele ne tarjoiluvadille ja ripottele päälle pul biberi ja ruohosipuli
Reunoille aseta keitetyt kananmunat, joiden päälle voit laittaa haydaria


Nauttikaa!

Riikka



perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kirmali + peynirli börek

Perrrrjantain iltaa kaverit!

Eka kouluviikko harjottelun jälkeen oli aika hajottava monestakin eri syystä (hirveimpänä mainittakoon valmistujaislakkirumba joka on nyt VIHDOIN ohi!) mutta siitäkin selvittiin. Nyt sitten näin perjantain kunniaksi ajattelin heittää pitkästä aikaa reseptiä kehiin. Mun vanhemmat tuli eilen kotiin Turkista, ja minä reippaana tyttönä olin tilannut ruoka-aineita tuliaisiksi. Musta ne mausteet ja muut ruuanlaitossa käytettävät ainekset on vaan niin paljon parempia tulkkuja kuin mitkään laukut tai hajuvedet.

Päätettiin siis pitää mun iki-ihanan pätkikseni kanssa turkkilainen ilta kun kerran mahdollisuus oli, ja voi juku että tätä ruokaa tuli! Onneks taloudessa asuu pohjattoman vatsan omistava ukkeli, ja varmaan perhekkin tulee huomenissa maistelemaan tätä kotitekoista börekiä. Börekin lisäksi tein turkkilaiseen tyyliin salaattia, turkkilaista perunasalaattia, keitettyjä kananmunia haydarilla, sieni-tomaatti-makkara paistosta sekä ylijäämä jufkasta "juustorullia".

ruohosipulia, lehtipersiljaa, sipuleita, turkkilaista jugurttia, jufkaa, jauhelihaa, kurkkua, fetaa,
salaattisekoitusta, sitruunaa, tuoretta halloumia turkista, tomaatteja ja sieniä.

Börek on yleisnimitys turkkilaiselle piiraalle, ja kirmali börek on yksinkertaisesti lihapiirakka. Tosin mä tein tämän pikkupikku twistillä, eli sekoitin kirmaliin myös Peynirli börekiä. Peynirlissä käytetään fetan kaltaista juustoa ja persiljaa (ja se on mun favorite juttu tuoreena!) mutta nyt tällä kertaa hausin liha-juusto piirakan. Ei kuulosta kummoiselta, mutta trust me, hyvää on! 

Börekin tekeminen aloitetaan hankkimalla jufkaa, jota tosin en itse ole Suomesta löytänyt. Jos joku tietää mistä täältä sellaista saa, niin vinkatkaa! Jufka on siis hirmuhirmu ohutta taikinaa (tässä video) ja sen lisäksi tarvitaan muna-maito-öljy-vesi seos. Tohon seokseen mä lisäsin vielä kertaalleen huuhdeltua fetajuustoa, ja huuhdeltu siksi ettei tulisi niin kauhean suolaista. 


Börekiin tarvitset
Jufkaa en määrää sen kummemmin osaa arvioida, 
mutta veikkaan että n. 500-700g meni pellilliseen
Jauhelihaa 600 g
Sipulia yksi kokonainen kappale
Pul Biberia eli punaista turkkilaista pippuria n. 1 rkl

Aloita voitelemalla pelti (krhm itse unohdin tämän..)  
ja levittämällä yksi jufkalevy reilusti yli pellin reunojen
 Paista samalla jauheliha hienonnetun sipulin ja pul biberin kanssa ja tee munamaitoseos
Ensimmäisen jufka kerroksen päälle levitä jauhelihaa ja munamaitoseosta, 
ja tämän jälkeen toista järjestyksessä jufka - jauheliha - munamaitoseos
Viimeisen kerroksen kohdalla käännä reunan yli olevat jufkan reunat pellin sisälle,
ja kaada loput seoksesta piirakan päälle, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy

Munamaitoseokseen tarvitset
Vettä 3dl
Maitoa 6dl 
Öljyä n. puoli desiä
Kananmunia 5 kpl
Persiljaa sen verran mitä siinä ruukussa on
Fetaa yksi tuollainen Apetitin paketti

Revi aluksi persiljan lehdet irti varsista ja laita ne likoamaan veteen
Sen jälkeen sekoita kulhossa kananmunat, maito ja vesi
Murskaa feta tuollaiseksi "mössöksi" ja silppua persilja ihan pieneksi
Sotke kaikki keskenään, maista ja mausta tarvittaessa suolalla
Vinkkivitonen: tee seosta tarpeeksi, tarkoitus on, ettei börek ole kuiva!

Kun börek on valmis, laita se uuniin 200 asteeseen ja anna olla siellä kunnes börekin pinta on kauniin ruskea ja kunnes neste börekin pinnalla on "hyytynyt". 
Itse annoin sen olla uunissa n. 40 min



Lopputulos oli just sopiva niin koostumukseltaan kuin maultaankin!
Loput reseptit tulevat myöhemmin :)

Riikka 

torstai 12. maaliskuuta 2015

Update

Heippa kaikille ja pahoittelut vaiteliaisuudesta.

Mun harjottelu on vähän niinkuin pulkassa! Olin arvosanasta aika yllättynyt, kun musta tuntuu että oon koko 6 viikkoa mennyt vain puoliteholla. Joka tapauksessa K3 napsahti, ja kun arvostelu on vain 1-3 asteikoilla olen aika tyytyväinen. Harjoitteluahan ovat varjostaneen sairastelu ja kropan väsyminen, surullisen kuuluisa valmistujaislakki episodi ja alati taustalla pyörivä Kanada. Vapaita viikonloppuja ei ole pahemmin ollut kun aina on ollut jotai tekemistä. Odotan siis innolla pääseväni kouluun "lepäämään".

Nyt kun valmistujaislakki asiat ovat hoidossa, ja harjottelu loppu, pääsen kunnolla stressaamaan Kanadan reissua johon ikävä kyllä on tullut muutama "pikku" mutka matkaan. Kuukausi aikaa hoitaa kaikki ja mua rehellisesti sanottuna pelottaa ihan helvetin paljon ehdinkö, ja jos en ehdi niin mitä sitten teen? Ylipäätään mieleen on hiipinyt ajatus siitä, onko se koko reissu kaiken tän itkun ja hampaiden kiristelyn arvosta. Tässä vaiheessa ei voi vielä puhua kaikesta siitä, mitä juttuja ja keiden tahoilta on jäänyt hoitamatta, mutta kunhan joskus reissusta kotiudun (mikäli sinne edes pääsen..) meinaan kyllä laittaa palautetta useampaan osoitteeseen.. Tekis jo nyt niin kovin mieli avauta aiheesta, mutta parempi olla ihan hys hys niin hommat ehkä vielä hoituvat.

Just nyt tällä hetkellä ei tuu mitään muuta kirjotettavaa mieleen, mutta pakko oli päästä pikkaisen purkamaan. Ens viikolla palataan ilosemmissa merkeissä!

Riikka

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

I Meaow you!

Ihanaa sunnunaita kaikille!

Mun olo on sama kuin salitreenin jälkeen; joka paikkaa kolottaa ja lihaksiin koskee. Syy ei kuitenkaan ole sali eikä mikään urheiluun liittyvä, vaan eilinen URKin kissanäyttely Masalassa. Pitää alkaa treenaamaan enemmän mikäli noissa haluaa jatkossakin käydä.

Herätys oli klo 06:00 ja lähtö 06:45. Masalassa oltiin perillä joskus 07:20 ja EL tarkastuksiin päästiin 07:30. Sen jälkeen pistettiinkin häkit kuntoon ja kissat häkkeihin. Hulille sain ystävältäni Lauralta lainaan näyttelyverhot, jotka mun mielestä olivat ihan Hulin näköiset. Ainakin lisäsivät katu-uskottavuutta. Merirosvoteemaiset ja vaalet niin mustavalkoinen katti erottui hyvin sieltä. Näyttely oli avoinna yleisölle 10-16, mutta eilen aikataulut venyivät sen verran, että paneeli oli loppu vasta joskus klo 18 maissa jolloin paikalla oli vielä yleisöäkin.


Näyttely oli siis Hulin ensimmäinen, ja siihen nähden olen tosi tyytyväinen kokemukseen! Hulihan on tunnetusti vähän nössö ja mamman poika, joten uusi paikka ja vieraat kissat saivat sen hieman krhm, epävarmaksi. Tästä johtuen kommunikointi vieruskaverin kanssa tapahtui suhisemalla, mikä oli varsin huvittavaa katsottavaa: kaksi kollia sähähtelee toisillee seinien läpi. Pakko on kuitenkin mainita, ettei Hulin sähinä ollut sellaista "mä käyn sun päälle just nyt ja taistelen viimeiseen mieheen asti" vaan se oli lähinnä sellaista "kun ei mulla ole muutakaan tekemistä" tyyppistä.  

Hulin numero oli 400, ja arvosteluun päästiin joskus 14 maissa? Tuomarina meillä oli norjalainen Steven L Jones, joka arvosteli mun omasta mielestä hyvin ja perusteellisesti vaikkakin aikaa sitten kului enemmän. Paljon enemmän. Hulin arvostelusetelissä lukee mm. näin: 

"Large male, strong body & legs. Large, open, beautiful eyes, thick undercoat, ex. top coat. Ex. preparation. Shows handled very nicely."

Oon erityisen ilonen tosta ex. preparationista, koska olin täysin varma että mokasin ton turkin kanssa ihan täydellisesti. Ihmeissäni olen siitä, että Huli oli TP ja näin voitti Pekun, joka on sentään moninkertainen KK voittaja, joka nytkin palkittiin Veteraani BISsillä ja Vuoden Kissana viime vuoden tulostensa perusteella. Noh, tuloksesta toipumisen jälkeen tajusin, että edessä on vielä paneeli ja äh, silloin se jännitys nousi. En osannut sanoa yhtään miten Huli käyttäytyisi vieran ihmisen kanssa muiden vieraiden ihmisten käsiteltävänä, mutta ei juku se meni hyvin! Hulille sattui aivan mahtava assari, jonka oma rauhallisuus vaikutti Huliinkin. ♥ 

Paneelissa Marjatta Koskenkankaan tarkastelussa
Paneelissa voittajaksi tuli kaikilla tuomariäänillä Huli, ja näin ollen saatiin ekasta näyttelystä eka BIS! Siellähän mä sitten vollotin niin ilosta kuin hämmennyksestäkin, enkä voi sanoin kuvata miten ylpee ja onnellinen mä tosta karvakasasta olen. Se on niin rakas ja hieno, eikä vaan mun mielestä vaan mitä ilmeisemmin myös muiden. Uudestaankin ollaan näyttelyyn menossa, kunhan mä kotiudun reissusta ja joku hyvä näyttely sattuu kohdalle.

Kesken haukottelun tuli vallan mainio kuva

Ensi kertaa odotellessa,
Riikka & Huli
ps. ens kerralla mukaan lähtee myös KUNNON kamera..